Vakavammin

Ajankohtaista mietintää somesta (12.12.2018) 

Historiaa ja perusteita tähän blogivimmaani 

Sinä tiedät jo ennestään että minä en halua tuhlata aikaa tietokoneiden kanssa tuhraamiseen ja ne vastaavasti kieltäytyvät toimimasta minut nähtyään. Antipatiat ovat siis molemminpuolisia, mutta nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin meidän mahduttava samalle hiekkalaatikolle leikkimään. 

Suunnitellessani tämän blogin kirjoittamista etsin nimeä ja kerroin facebookin ihmeellisessä maailmassa, että olen lupautunut perustamaan blogin. Tämä kirjoitteluvimma johtuu siitä, että olen  Xamk:n järjestämässä koulutuksessa, jossa yhtenä tehtävänä on tutustua erilaisiin internetin  viestittämismuotoihin sekä perustaa blogi sekä seurata muiden kirjoittelua. Kuuluu tämän aikakauteen. 

Nykyään harvemmin lähetetään sähkeitä tai kirjoitetaan käsin kirjeitä saati että tilaisimme puhelun keskuksen kautta naapuriin. Puhelin oli johdon päässä kotona eikä sitä kannettu mukana tai voi sitä kantaa, mutta silloin ei sillä voinut soittaa. "Paremmissa huusholleissa" käytetiin kirjoituskoneita sekä laskukoneita, joissa käytettiin paperia nykyisten näyttöruutujen sijaan, siis "suoratulostus". Ei passannut kirjoittaa väärin. Radio ja sanomalehdet hoitivat aikoinaan tiedottamisen, jossain vaiheessa tuli televisio mukaan, ensin yhdellä kanavalla ja myöhemmin tuli toinen kanava. Sellaista elämä oli ennen vanhaan, niinä ns. vanhoina hyvinä aikoina.

Tämä kirjoituskone oli ahkerassa käytössä Osuuskassassa. Kuva Osuuspankkimuseosta Helsingistä

Vertailua eri somemuotojen välillä (15.12.2018)

Tietokoneilla on mahdollista tiedottaa, viestittää, opastaa, neuvoa ja pitää yhteyttä lukuisilla erilaisilla tavoilla. Netistä löytyy kotisivuja, verkkokauppoja, yleisiä tai rajatun jäsenistön käytössä olevia kanavia. Somemaailmaa kaikki. Somepalveluihin käyttäjät voivat tehdä sisältöä, komentoida ja jakaa edelleen tavallisen seuraamisen lisäksi. Toiminta somepalveluissa on kanssakäymistä eri ihmisten välillä, sillä voidaan helpottaa verkostoitumista ja lisätä yhteisöllisuuden tunnetta. Osassa palveluja käytetään turvakoodeja ja salasanoja käyttettäessä ja osa palveluista on avoimia. Yleistä on, että varsinkin yhdistysten ja yritysten tiedottamisessa käytetään useita eri kanavia; näin saavutetaan suurempi joukko vastaanottajia. Mietitään muutamia somemuotoja:

YouTube on tunnetuin sosiaalisen median muoto, sinne voi lisätä kuvia, videoita ja tekstejä.
Musiikintoistopalveluna hyvin suosittu. Yritysten käytössä tuote-esittelyissä ja käyttöopastuksissa paljon käytetty tiedonjakomuoto. YouTubeen on mahdollista laatia omia suosikkilistoja usein käytettäviä sivustoja varten ja käyttäjillä on mahdollisuus myös kommentoida jaettua materiaalia.
Käyttäjätunnuksilla käytettynä Youtube on hyvä väline myös johtamisen ja esimiestyön apuvälineenä mm. koulutuksessa ja opastuksessa varsinkin organisaation toimiessa useassa eri toimipaikassa. Myös ohjelman julkaisija saa taustatoimintojen avulla selville käyttäjämäärät ja sijainnit, jolla voidaan kontrolloida tiedon perille saattaminen. 

Facebook on varsin yleinen niin yksityisten, yritysten kuin yhdistysten tiedotuskanava. Osa sivustoista on julkisia eli avoimia ja osa vain tietyn käyttäjäpiirin ryhmiä. Ryhmään voi tulla hyväksytyksi joko järjestelmävalvojan kautta tai osassa ryhmiä, ryhmän jäsen voi hyväksyö myös uusia jäseniä ryhmään. Facebookissa jaetaan yleensä lyhyitä tiedotteita, videoita ja kuvia. Facebook sivujen kautta voi jakaa myös linkkejä kotisivuille tai muihin laajempiin tiedostoihin. Käyttäjät voivat jakaa tietoja edelleen, antaa tykkäyksiä sekä kommentoida esitettyjä julkaisuja. Monet yritykset käyttävät nopeaa tiedotusta varten varsinaisten kotisivujen lisäksi facebookia nopean tiedonlevityksen vuoksi asiakkailleen. Facebook-sivustoilla voi esiintyä erilaisia valeprofiileita, joten seuraamisessa käyttäjän pitää olla valppaana erottaakseen luotettavat ja epäluotettavat sivustot toisistaan. Facebookissa on omia sivuja mm. eläimillä. Facebookin tyypillisimpiä käyttäjiä ovat keski-ikäiset ja vanhemmat henkilöt. Lyhyissä viestissä, salatuissa ryhmissä myös facebookia voi käyttää yrityksen sisäiseen tiedottamiseen, kouluttamiseen ja tiedon välitykseen työyhteisöissä esim, kertomalla uuden kampanjan lanseeramisesta. 

Twitter on samaan tapaan facebookin kanssa tietoa jakava tiedotusmuoto. Twitter on käytössä virallisempi ja enemmän uusimpiin uutisiin ja tiedottamiseen keskittyvä somemuoto. Twiittauksista voi tykätä, niitä voi kommentoida ja twitter-svuilla voi myös jakaa vidoita. Yleensä twiitit liittyvät uutisiin ja lyhyet tekstit "twiitit" voivat antaa lisätietoja ja linkkejä laajempiin asiakokonaisuuksia. Twitteriä ei juurikaan käytetä henkilökohtaisen elämän tapahtumien selvittelyyn. Konservatiivisyydestään johtuen se ei ole saavuttanut suurta suosiota yritysten tiedotuskanavana suurelle yleisölle.

Instgram on suosittu kuvienjakopalvelu, jossa risuaitaviitteillä voidaan kuville ohjata hakuja. Instagramia käyttävät kaikenikäiset, erityisesti se on nuorten aikuisten suosiossa. Myös yritykset julkaisevat materiaalia runsaasti Instragramissa asiakkailleen, mutta minun mielestä se ei sovellu kaikkein parhaalla mahdollisella tavalla sisäiseen tiedotukseen ja koulutukseen työntekijöille lyhyen viestimuotonsa takia. Instgramia käytetään samoin kuin Facebookia ja Twitteriä, siinä seurataan, haetaan lupaa seurata ja jaetaan tykkäyksiä samalla tavoin. Julkaistavat kuvat voivat olla yksittäisia tai erilaisia kollaaseja.

LinkedIn on yhteisöpalveluista eniten yritysten ja yksityisten tiedonjakoon keskittynyt kanava, sen avulla voit myös kertoa osaamisestasi ja seurata niin henkilöitä kuin yrityksiä. Yhtenä parhaana tiedotusmuotona pidän LinkedIn'ä yritysten kannalta katsottuna, Sen avulla voit jakaa kuvia, tekstiä, diaesityksiä ja vidoita. LinkedIn on varsinainen verkottumisalusta. Sieltä löytyy runsaaasti erilaista koulutus- ja oppimismateriaalia.  Keskustelua voit käydä ympäri maailmaa ja seurata näin maailmanlaajuisesti asioita, joista olet kiinnostunut. Voisin ajatella,  kun
 Twitteriä käytetään paljon kotimaassa uutisointiin ja asioiden seuraamiseen, niin sen saman voit tehdä maailmanlaajuisesti LinkedIn:n kanssa. Avoimeen tiedottamiseen LinkedIn on mielestäni monipuolisin somemuoto, joskaan ei kovin paljon käytössä.

Työpisteeni aamuisin ja iltaisin

Varsinainen tietosivusto on mm. Wikipedia avoimessa ja julkisessa käytössä, mutta sen haittapuolena on tiedon todenperäisyyden varmistaminen. Wikipediaan voi jokainen käyttäjä lisätä tietoja ja niiden todenperäisyydestä, varsinkaan heti julkaisun jälkeen ei voi olla täysin varmoja. Vastaavasti GoogleDocs on mainio tiedonjakokanava yritysten sisäiseen tiedottamiseen. Sen kautta voi jakaa laajojakin tiedostoja ja asiakirjoja.  GoogleDocsia voi käyttää ne yrityksen henkilöt, joille on annettu käyttöoikeus joko lukuoikeutena tai sisältäen oikeudet myös muokata asiakirjoja. Sen käyttö perustuu salasanavarmennukseen.

Nopeassa viestittämisessä ovat mainioita Facebookia lähellä oleva Messenger, WhatsApp sekä Telegram-pikaviestipalvelut. Nuorison keskuudessa suosituin on Snapchat. Näiden kaikkien kautta voidaan jakaa videoita, kuvia ja tekstejä sekä muotoilla viestit emojeilla eli valmiskuvakkeilla.
Monet yhdistykset järjestävät nopean tiedotuksen jäsenistölleen WhatApp -palvelun kautta  ja jäsenistön on myös helppo vastata ja kommentoida viesteihin. Voisi sanoa, että nämä kaikki ovat nykyaikaisempia muotoja verrattuna perinteisiin tekstiviesteihin. Näihin kaikkiin voi muodostaa erilaisia ryhmiä valiten vastaanottajat tietyn yhteisöllisyyden mukaan. Ryhmien viesteihin pääsee käsiksi vain ryhmien jäsenet, ns. avoimia ryhmiä kuten mm. Facebookissa ei näissä ole. Yrityskäytössä tuo telegram-palvelu on nopea, jossa jäsenet voivat keskustella joko ryhmänä tai henkilöt kahdenkeskisesti. Haittana isossa yhteisössä saattaa olla viestien hukkuminen silmien väliin, jos jäsenistö ryhmässä on suuri ja aktiivisesti viestittävät pikatietoa. Varsinaiseen koulutukseen se ei mielestäni sovellu, mutta sen kautta voi jakaa linkin laajempiin tiedostoihin, verkkokirjeisiin tai blogeihin.

Blogeja voi käyttää mielipiteen vaihtoon, päiväkirjamaiseen tiedottamiseen ja muuhun tiedotnjakoon ajankohtaisista asioista. Blogit voidaan liittää myös yritysten ja yksityisten omiin verkkosivustoihin, uutiskirjeisiin mm. verkkokaupoissa tai yksittäisesti "blogihotelleihin". Blogiteksteihin voi linkkejä ja viittauksia jakaa kaikissa edelläkuvatuissa palveluissa.

Sähköposti on myös toimiva tiedotusmuoto, erityisesti kyselyihin ja pieniin tiedotteisiin. Sen liitteinä voit joko jakaa tiedostoja, kuvia, videoita joko suoraan tai katseluoikeuden kautta pilvipalvelutallenteisiin, kuten esim. OneDriveen ja ICloudiin . Ehkä tekstiviestien, puhelimen ja sähköpostin käyttöön olemme jo niin tottuneita, ettei niitä luokitella somepalveluiksi. Skypessä ja puhelimella  voidaan puhua ryhmäpuheluita ja järjestää kokouksia, joten nekin toimivat hyvinä yhteydenpitomuotoina yrityksissä, joskin ryhmäkokoukset vaativat jäsenistöltä samanaikaista paikallaoloa kun taas mm.Youtuben ja LinkedIn:n kautta voit seurata tallenteita parhaaksi katsomallasi ajalla. Myös Facebookista löytyy Live-tila ja tarinat, joiden kautta voidaan jakaa suoraa lähetystä katsottavaksi. Facebookin Tarinat kuten Live-esitykset on myös katsottavissa myöhemmin vaikka kertauksen vuoksi.

Ongelmana yleisessä, julkisessa tiedottamisessa on löytää palvelu, jossa viesti löytää perille. Suuresta savumerkkiaikakaudesta on siirrytty iso harppaus eteenpäin, vaikka Vatikaanissa on savumerkit vielä  käytössä.

Tavallisinta on, että montaa eri somekanavaa käytetään samanaikaisesti ja minut löydät  Facebookista, Instagramista, WhatAppista, Messengeristä, LinkedIn'stä, Twitteristä ja on minulla puhelinkin ja luen tekstiviestejä sähköpostien lisäksi.

Somettajalle abc - ja loput harkinnan mukaan. (30.12.2018)

Kuva on otettu Mdi median esityksestä Kouvolassa 15.11.2019

Mitä someen kirjoitetaan ja miten? Kuinka työnantaja huomioidaan? Ketkä voi kirjoittaa ja tiedottaa. 

Omassa työssäni työnanjan puolelta ei ole olemassa ohjeistusta kuinka sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan. Meillä tiedottaminen somessa tapahtuu verkkokaupan kotisivuilla www.asejaera.fi ja Facebookissa sekä Instagramissa. 

Minun mielestäni ykkösohje on, että tehdään se niin kuin halutaan itsestä kirjoitettavan. 

Kirjoittajalla on aina näkymätön leima otsassa kun hän esiintyy maailmalla; niin somessa kuin elävässä elämässä ja hän on aina edustamiensa tahojen "mannekiini". Terveen järjen käyttö mukaan niin hyvä tulee. Hölmöily voi kostautua kalliisti. Käytä järkeä, älä hölmöile.

Kakkosohjeena suosittelen miettimään kuinka yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia asioita kirjoittaa näille julkisille foorumeille. Kaikkea henkilökohtaista ei turvallisuuden vuoksi kannata kirjoittaa ja lähipiirissä saattaa olla henkilöitä, jotka eivät halua löytää itseään sosiaalisesta mediasta. Kunnioita yksityisyyttä.

Kolmantena kunnioita myös salaisuuksia, liittyvät ne työhön, itseesi tai lähipiiriisi.

Meillä saattaa olla käytössä salassa pidettäviä tietoja, liikesalaisuuksia tai muita tärkeitä asioita, joita ei missään tapauksessa pidä levitellä somessa.

Neljäntenä muista turvallisuus: Pidä salasanat omana tietonasi, muista suojaukset, erilaiset asetukset, ketkä pääsevät sivuillesi ja tietoihisi. Muista päivittää tietoturvat ja palomuurit. Älä hyväksy täysin tuntemattomia kumppaniksi. Muista päivittää myös salasanat riittävän usein ja pitää ne vahvoina. Sinun omat salasanat ovat sinun salasanasi, älä myöskään jaa niitä.

Viides pointti on avun pyytäminen: jos kaikesta huolimatta olet joutunut väärinkäytösten uhriksi, pyydä apua mahdollisimman nopeasti. Pelasta mitä pelastettavissa on.

Hyviä ohjeita löydät mm. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (Vahti) julkasusta Sosiaalisen median tietoturvaohje 4/2010.

Työsähköpostit on tarkoitettu työssä käytettäviksi ja muuhun viestittelyyn käytä omaa henkilökohtaista sähköpostia. Ole kirjoittelussa aktiivinen ja kohtelias. Hyväksy erilaiset näkemykset.

Mitä kaikkea sisältyy  esimerkiksi käsitteen sosiaalinen media alle? Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen mediapalvelu Facebook. Toinen samantyyppinen ammattilaisten mediapalvelu on LinkedIn. Näissä voi verkostoitua ja osallistua keskusteluun ja vaihtaa mielipiteitä.. 

Wikit, avoimet tietosanakirjat, tunnetuimpana Wikipedia. ovat myös sosiaalista mediaa. Näissä käyttäjät voivat muokata ja lisätä tietoa muiden käyttöön. Ohjelmistopalveluista, joissa jaetaan kuvia ja videoita on mm. YouTube ja valokuvien jakopalvelu Flickr. Kirjoitelmat Blogit ja niiden tekstiviestimäinen ajankohtaisuuksiin keskittynyt Twitter ovat sosiaalista mediaa. Niihin voi kommentoida ja kertoa mielipiteensä. Lisäksi virtuaalimaailmat mm. HabboHotel ovat samaa kastia.

Sosiaalisessa mediassa toimimiseen löytyy ohjeita netistä. Mielestäni hyviä tietoturvaohjeita löytyy noista Valtiovarainministeriön Vahti-ohjeistuksesta. Useilta eri Suomen kunnilta ja kaupungeilta löytyy somettamiseen ohjeet. Mielestäni asiallinen ja laadukas, mutta lyhyt, selkokielinen ohje löytyy Laukaan kunnalta. Linkki: https://peda.net/laukaa/smo/lksmk/smsko Terve järki ja asiallinen käytös sopivat kaikkialle ja joka paikkaan, myös somettamiseen. Ohjeiden antaminen työyhteisöön ja siinä toimiville riippuu mielestäni paljon yhteisön luonteesta, työtehtävistä  ja muodosta, jolla viestitetään. 

Kaikkien pienimmissä normaalien käytössääntöjen lisäksi ei mielestäni tarvitse olla erillistä ohjeistusta, silllä tietoturva-asetus  (GDPR) asettaa rajoja myös erilaisten tietojen jakamiselle ja käsittelylle. Tavataan somessa myös ensi vuonna, hyvää uutta vuotta Sinulle.

Miksi somettaa? Aktiviisesti sosiaalista mediaa päivittävä työntekijä antaa yrityksestä helpommin lähestyttävän kuvan ja luo henkilökasvot yritykselle. Yleensä julkaisun syynä on erilaisista asioista tiedottaminen, Somen kautta pyritään saamaan tietoa levitettyä nopeasti laajalle asiakaskunnalle. Viestintä kertoo yrityksen asiantuntevuudesta ja näin ollen lujittaa yritysmielikuvaa.

Nyt meillä eli työstä kerrotaan somessa (10.1.2019)

Aktiivisesti somea työssään käyttävät henkilöt osaavat hyödyntää sitä monin keinoin. Johtajat voivat johtaa ja innostaa työntekijöitä aktiivisiksi somen käyttäjiksi omalla esimerkillään. Avoimella ja myönteisellä tiedottamisella työyhteisön sisällä ja ulkopuolella saadaan somen avulla tietoa jaettua nopeasti ja monipuolisesti. Positiivisesti somen käyttöön työssä ei jokaisessa työpaikassa suhtauduta vielä nykyäänkään myönteisesti, vaikka paljon somea käyttävää, asiallista tietoa jakavaa työtekijää voidaan pitää varsinaisena työntekijälähettiläänä, joka rakentaa mielikuvaa yrityksestä ja sen toiminnasta. Tuosta someiluhäpeästä on jo monissa työpaikoissa  päästy eroon. Useilta työpaikoilta löytyy jo ohjeet somen käyttöön ja niissä kannustetaan ja innostetaan somen käyttöön. 

Työntekijälähettiläät, nuo yrityssomettajat antavat yritykselle kasvot, luovat varsinaisesta mainonnasta poikkeavaa sanomaa kertoessaan yrityksen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. 

Tiedottava ja neuvoja ja vinkkejä jakava somettaja koetaan myös ammattilaiseksi omalla alallaan ja samalla antaa ulospäin nykyaikaikaista kuvaa organisaatiosta. Hyvillä ohjeillä ja vapaaehtoisuudella työntekijät voivat innostua asiasta. Työntekijä, joka kokee työnsä mielekkääksi voi aidosti esiintyä myös työpaikkansa edustajana somessa. Johtotason pitää suhtautua innostavasti asiaan. Yhteistyö läpi koko organisaation saa kaikki toimijat sitoutumaan  ja  innostumaan myös luovaan toimintaan. Näitä työntekijälähettiläitä tulee myös kannustaa ja rohkaista jatkamaan toimintaansa antamalla mm.uutta tietoa ja materiaalia jaettavaksi eteenpäin, joka kiinnostaa hänen lähipiiriään eli verkostoaan. Antamalla materiaalia käyttöön varmistetaan laadukas viestintä ja mielenkiintoisuus. Somettamiseen ei mielestäni pidä pakottaa vaan sen tulee tapahtua vapaaehtoisesti ja kullekin luontaisella tavalla. Siinä laitetaan peliin oma itsensä ja sen vuoksi sen ei tule tapahtua teennäisesti vaan jokainen esiintyy omana itsenään. Teennäisyys ja teeskentely tekee somettamisesta vastenmielistä ja henkisesti rasittavaksi. Omassa työpaikassani somettaminen vapaaehtoista ja pääasiallisesti tapahtuu facebookin ihmeellisessä maailmassa ilman ohjeistusta. Minulla somettamisen opettelu on alkutekijöissään.

Meidän talon tonttujoukko

Minusta hyvänä malliesimerkkinä eli voisiko sanoa hienosti "benchmarkkauskohteena" somessa toimimisessa voi pitää Op-ryhmää. Asiakaskirjeet käsittelevät ajankohtaisia, mutta jokapäiväisiä neuvoja ja ohjeita. Välillä ohjeita ikkunanpesusta verkkokauppamaksamisen koukeroihin ja kaikkea siltä väliltä. Henkilökunta kertoo yleensä toimialansa kuulumisista tai muuten tärkeiksi kokemista aiheista erilaisissa sosiaalisisen median välineissä. Koko ryhmää ja sen yksiköitä voi seurata erilaisissa medioissa. Tuntuu, että vain taivas on heillä myönteisesti rajana tiedottamisen monimuotoisuudessa ja ajankohtaisuudessa. Ajankohtaisuus ja yhteiskunnan, erityisesti myönteisten asioiden huomioiminen on minusta malliksi otettavaa meille. Välineiden monipuolisuus viestittämisessä tavoittaa runsaasti seuraajia. On Youtubea, facebookia, twitteriä, erilaisia blogeja kiinnostuksen mukaan luettavaksi. Vaikka erilaiset salassapitovelvoitteet kuuluvat finassimaailmaan, niin opiksi otettavaa on monipuolisuuden lisäksi myös tietynlaisessa avoimuudessa ja innostuneisuudessa. sekä asiakkaiden elämässä mukana olemisesta. Suomesta löytyy useita hyviä someverkostoja onnistuneesti käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä, mutta esimerkiksi otin tuon Op-ryhmän, koska sen somettamista olen seurannut kauan.

Toinen mainio benschmarkkuskohde löytyy omalta alaltani. Yksi pääkaupunkiseudulla toimiva yritys otetaan aina esimerkiksi, kun puhutaan somemarkkinoinnista ja yleensäkin sähköisen markkinoinnin hyödyntämisestä. Yrityksellä on kotisivuillaan varsinaisen verkkokaupan lisäksi niin tiedotteita ja ohjeita kuin linkkejä Youtube-esityksiin että valokuvia epävirallisista tilanteista. Sivuilta huokuu innostuneisuus ja kannustus lähteä mukaan hullutteluun ja uusiin oivalluksiin.  Osuuspnakin lisäksi tämä yritys on palkittu usein erilaisilla tiedottamisen ja mainonnan palkinnoilla.

Somessa esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. (13.1.2019)

Johtaja se on lintuyhteisössäkin. Loviisan edustalla Haverö 20.5.2018

Tähän sosiaalisen mediaan tutustumisen opiskelujaksoon kuului myös sosiaalista mediaa ahkerasti käyttävien johtajien seuraaminen usean viikon ajan. Eri välineitä seuraamalla löytyy paljon mielenkiintoista aineistoa. Vuosia olen seurannut aktiivisesti Op-ryhmän esiintymistä sosiaalisessa mediassa, joten minulle oli luontevaa valita aktiiviset sosiaalisen median käyttäjät Twitteristä ja tästä johtavasta, kotimaisesta finassialan osuutoiminnallisesta yrityksestä. Seurattavakseni valitsin ryhmän nykyisen ja entisen pääjohtajan Tomi Ritakallion ja Reijo Karhisen  sekä alueellisen maakuntapankkimme toimitusjohtajan Juha Korhosen seuraamisen. 

Jokainen heistä twiittaa omalla nimellään. Kaikki twiittaavat vähän omista henkilökohtaisista tekemisistään ja kiinnostuksen kohteistaan sekä heille tärkeistä tapahtumista. He tiedottavat omissa twiiteissään ympäröivän yhteiskunnan myönteisistä asioista ja tapahtumista unohtamatta kuitenkaan asiallisuutta ja kriittisyyttä. Jokainen heistä myös jakaa tietoa tärkeistä uutisista, etupäässä finanssialaan läheisesti vaikuttavista asioista ja tapahtumista. Heidän twiittauksiaan seuratessaan tuntuu kuin seuraisi hyvän ystävän twiittejä eli kukin heistä tekee sen omana itsenään. Henkilökohtaisella esiintymisellään he antavat organisaatiosta helposti lähestyttävän kuvan, innostavat keskustelemaan niin henkilökunnan kuin yleisönja asiakkaat kanssaan.Ajankohtaisuus, luovuus, innostuneisuus ja myönteisyys ovat niitä, joilla seuraajat koukutetaan ja heiltä se onnistuu.Jokainen heistä viestii omalla tyylillään. Viestintä on luontevaa.

Keskustelin Kymenlaakson Op:n toimitusjohtajan kanssa hänen ja heidän työyhteisön sosiaalisen median käytöstä, tietenkin sosiaalisen median välineiden kautta. Hänen tyylinsä on kaikkien viestimien kautta luoda positiivista mielikuvaa Kymenlaaksosta ja toimia omassa toimitusjohtajan roolissan suunnannäyttäjänä ja Kymenlaakson yhtenäisyyttä edistävänä mielipidevaikuttajana, #kymenlaaksonousuun. Tavoitteen hänellä on saada Kymenlaaksolaisia päättäjiä mukaan sosiaaliseen mediaan, ainakin Twitteriin. Korhonen käyttää Twitteriä myös omana uutiskanavanaan kaikkien, mutta ensisijaisesti talousuutisten osalta. Hän haluaa olla esimerkkinä omalle henkilökunnalle some-viestinnässä. Hänen vinkkinsä pohjautuu edestäjohtamiseen. Lämpimästi kiitän toimitusjohtaja Korhosta tästä jutustelutuokiosta ja somen käyttönsä avaamisesta. Ennakkoon tiesin hänen esiintyvän posittivisena viestijänä Kymenlaaksossa tapahtuvien asioiden osalta, liittyivätpä mihin tahansa:  urheiluun, taiteisiin, koulutukseen, talouteen, tekniikkaan, ympäristöön jne.

Askelmerkkejä somettamiseen 

Askelia on erilaisia. Suunta on eteenpäin.

Muutamia seikkoja nousi esiin, joista minun mielestä kannattaa kaikkien sosiaalisessa mediassa kirjoittavien ottaa huomioon:

              

                 1. Maalaisjärki käyttöön, viesti kohteliaasti, kunnioita lukijoita 

                 2. Erotu massasta, huumori on sallittu ja pieni pilke silmäkulmaan

                 3. Anna asiantuntemuksen näkyä

                 4. Viesti monipuolisesti; tekstejä, kuvia, videoita

                 5. Keskustele, osallistu keskusteluihin ja ohjaa niitä

                 6. Ole luonteva ja rehellinen

                 7. Viesti myös tavallisesta elämästä: postauksia työpäivistä 

                 8. Ole lojaali työntantajalle

                 9. Murehtikoot muut, ole myönteinen

                10. Käytä kanavia, jotka ovat itsellesi luontevia

Luontevaa on esiintyä somekanavissa omalla sähköpostiosoitteella. Kannattaa myös seurata työkavereiden ja työpaikan viestintää. Someen kannattaa osallistua aktiivisesti. Kanavat kannattaa valita asian mukaan. Ammattillisia yhteisöjä löytyy mm. LinkedIn:ssa, Twitter on myös ammattialaisten käytössä ja se on myös ajankohtainen uutiskanava. Näissä kannatta tuoda ammatilista osaamistaan esille. Siten vahvistat asiantuntijuuttasi. Facebook, Instgram ja Youtube kannatta myös muistaa viestintäkanavina. Viestiä voit muustakin kuin pelkästään omaan työhön liittyvistä asioista tai omasta henkilökohtaisesta elämästä. Someilussa kannattaa aloittaa itselle luontevista kanavista ja innostuneisuudella, aktiivisella otteella pääset sisään myös muihin kanaviin. Verkostuminen kannattaa, näin voit osallistua keskusteluihin ja kertoa mielipiteesi. Anna myös toisille ajatuksenvapaus. Kannattaa seurata itseä kiinnostavia ryhmiä ja henkilöitä sekä uutislähteitä. Someviestinnässä kannatta muistaa #tunnisteiden käyttö.

                 

Toivon, että kirjoituksistani on hyötyä Sinulle somettamiseen. Tavataan somessa, lopetan nämä somepohdiskelut omalta osaltani tähän ja kirjoittelen muista minulle tärkeistä jutuista vastaisuudessa enemmän. Toivottavasti ne kiinnostavat myös Sinua. Sometellaan!